tiistai 4. marraskuuta 2014

Sauna tour



Taas on ollut vähän hiljaisempaa blogin puolella. Viikonloppuisin en edes yritä postailla, mutta nyt on ollut motivaatio ja inspiraatio postauksien kirjoittamiseen ihan kadoksissa vaikka aikaa on ollut. Yleensä kirjoitan postaukset valmiiksi jo sunnuntaina tai maanantaina ja julkaisen niitä sitten yksitellen, mutta nyt en ole vaan jaksanut. En tiedä mahtaako olla syysmasennusta vai mitä. Tuntuu siltä, ettei motivaatio riitä oikein mihinkään muuhun kuin urheiluun ja syömiseen. Nyt kuitenkin unohdan syksyn tuoman laiskuuden ja kerron vähän edellisviikon perjantaista.
Minua, Matiasta ja Liisaa pyydettiin jokin aika sitten osallistumaan yhteen huvittavaan projektiin: nimittäin Sveitsin saunojen testaamiseen ja haastatteluun, jossa kertoisimme mm. suomalaisesta saunomiskulttuurista ja siitä, miksi suomalaiset ovat niin ylivoimaisia saunomaan… tai ainakin jotain siihen suuntaan. Edellisviikon perjantaina, sitten toteutimme tämän projektin.

Kuvittelimme, että meistä tehtäisiin pieni juttu sveitsiläiseen lehteen, mutta saimme ensimmäisen saunan luona tietää, että tästä olisikin tulossa kymmenensivuinen artikkeli. Huh, alkoi vähän jännittää. Ne jotka tuntevat minut kunnolla tietävätkin, että olen äärettömän kiusaantunut kameran edessä ja tämä tietenkin johtaa siihen, että en ole kauhean kuvauksellinen. Valokuvaaja myös oletti, että olisimme alasti kaikissa saunoissa, mutta siitä kieltäydyimme saman tien. Kyllähän me suomalaiset alasti saunomme, mutta emme mielellään täysin vieraiden katsellessa, tai varsinkaan kameran edessä.


Ensimmäinen sauna oli Zürichin järven rannalla, eli ihan lähellä kotiani. Maisemat saunalta olivat kauniit, mutta sauna itsessään ei ollut tarpeeksi lämmin. Ei sillä sinänsä niin väliä ollut, sillä ei siinä muutenkaan kauheasti pystynyt rentoutumaan, kun valokuvaaja napsi jatkuvasti kuvia ja pyysi heittämään vettä kiukaalle, olla jossain tietyssä asennossa, uida jääkylmässä järvessä ym. Vähän kävi Matiasta sääliksi, kun raukka joutui uimaan vedessä niin kauan. Olo oli välillä kuin sirkuseläimellä, sillä meitä katseltiin ja kuvailtiin kokoajan.



Seuraava sauna oli Bernissä. Olisin kuvitellut sen olevan jonkinlainen kaupunkisauna, mutta ajoimmekin maatilalle, keskelle ei mitään. Sain kuulla, että maatila on halfway house, eli paikka mihin entiset vangit tulevat sopeutumaan vapaaseen elämään, ennen kuin pääsevät taas muiden joukkoon. Hieman pelottavaa. Mutta sauna oli maailman suloisin pieni puusauna! Se oli pienessä perävaunussa (ks. Ensimmäinen kuva) sen edessä oli suloinen kylpyamme, vieressä vuohia, lehmiä ja pieni tekojärvi tai lampi on ehkä paremmin kuvaava sana. Saunassa saimme hyvät löylyt ja yllätyksekseni kiuas oli sama kuin meillä mökillä. Täällä otettiin myös vähemmän kuvia, joten olo oli vähän rentoutuneempi.





Kolmas sauna oli Baselissa Reinin rannalla. Olisimme jopa päässeet uimaan Reiniin, mutta itse uskaltauduin vain kahlaamaan, vesi oli jääkylmää! Saunakokemus Baselissa oli myös hyvin erilainen niistä mitä olen aiemmin kokenut. Sauna ei aluksi tuntunut tarpeeksi kuumalta, mutta kuumeni pikkuhiljaa sopivaksi ja se oli sähkösaunaksi yllättävän hyvä. Tämä ei kuitenkaan tehnyt kokemuksesta erikoista, vaan se, ettei saunassa saanut heittää vettä kiukaalle. Löylyjä heitti mies, joka ilmeisesti normaalina päivänä tekisi sen kerran puolessa tunnissa, mutta meille teki kaksi kertaa saunomisemme aikana (en osaa sanoa aikaväliä). Hän siis tulee saunaan, heittää hajustettua vettä kiukaalle (ensimmäisellä kerralla eukalyptus toisella appelsiini), pyörittää pyyhettä ilmassa, jotta löylyt ”leviää” ja sen jälkeen ns. löyhyttelee pyyhkeellä ilmaa yksitellen jokaista saunassa istuvaa päin. Vaikka kokemus oli outo ja mies näytti vähän huvittavalta heilutellessaan pyyhettä, oli tämä kuitenkin yllättävän mukavaa ja rentouttavaa. Kolmannen saunan jälkeen lähdimme matkaamaan takaisin Zürichiin, jossa minua odottivatkin äiti ja mummi <3, mutta tästä lisää seuraavassa postauksessa.



En itse ehtinyt päivästä napsia kauheasti kuvia, mutta toivottavasti saan kuvaajalta vielä hänen ottamia kuviaan. Ja jos saan, niin lisään niitä varmasti tänne.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti