maanantai 13. huhtikuuta 2015

Arosa Lenzerheide Pt.2



Toisena laskuaamuna sää oli jo huomattavasti parempi. Saimme nauttia auringonpaisteesta ja kauniista maisemista. Rinteet eivät kuitenkaan olleet missään parhaassa kunnossa, sillä ilma oli ollut jo pitkään todella lämmin ja uutta lunta ei ollut tullut pitkään aikaan. Tämä ei kuitenkaan fiilistä latistanut. Kaiken lisäksi löysimme tällä kertaa viihtyisän ravintolan, jonka terassilla nautimme auringosta, Wiener Schnitzeleistä sekä Weissbiereistä. Mahtavan laskupäivän jälkeen lähdimme suoraan kotiin junalla, jossa saimme kuulla hieman kommenttia palaneista naamoistamme. :D




Loppuun vielä pieni arvostelu laskettelukeskuksesta:
+ iso laskettelukeskus, jossa rinteitä riittää enemmän kuin ehtisi päivässä laskea.
+ suhteellisen paljon eritasoisia rinteitä
+ hinta ok, Sveitsin hintatasoon nähden
- rinteestä toiseen liikkuminen välillä hankalaa
- rinnekartta ja kyltit sekavia
- Weisshornin puolella ravintolavaihtoehdot keskinkertaisia
- vaikka paikka on kaunis, sen näkymät ei vedä vertoja useille muille laskettelukeskuksille Sveitsissä.
Arosa Lenzerheide on saanut paljon kehuja ja jopa joitain palkintoja, jota ihmettelen sillä, omasta mielestäni paikka oli ihan hyvä, mutta Sveitsistä löytyy paljon kauniimpia ja parempiakin paikkoja. Tästä syystä en valitsisi kyseistä kohdetta uudestaan.


torstai 9. huhtikuuta 2015

Arosa Lenzerheide Pt.1





Tarkoitus oli tehdä kahden päivän laskettelureissu, mutta sen tarkempia suunnitelmia emme olleet Emman kanssa tehneet… Ennen kuin päivä ennen reissua. Paikaksi valitsimme kummallekin tuntemattoman (tai niin ainakin luultiin) Arosa Lenzerheiden ja majoituspaikkana toimi Hotel Altein. 



Ensimmäinen laskupäivä ei mennyt ihan nappiin. Keli oli pilvinen ja rinteitä oli hankala hahmottaa. Tämän lisäksi kummankin meidän monot painoivat sääriä niin paljon, että niitä oli jatkuvasti löysennettävä ja jälleen kiristettävä. Väsymys painoi päälle todella lujaa ja fiilis ei ollut kaikkein korkeimmalla. Nälän iskiessä päätimme mennä syömään. Ensimmäisessä ravintolassa istuimme 15 minuuttia ilman palvelua, joten päätimme vaihtaa paikkaa. Toisessa ravintolassa ei voinut maksaa kortilla ja me olimme unohtaneet nostaa rahaa. Lähdimme siis kohti kolmatta ravintolaa, mutta koska keskuksen kartta ja rinneviitat ovat suhteellisen puutteellisia/sekavia, laskimme oikean risteyksen ohi ja päädyimme ihan alas. Paikkaan, missä ei ollut edes hiihtohissiä. Ei siinä muuta kun sukset kantoon ja kävelemään. Nälkä vaikuttaa mielialaani todella paljon, joten voitte vain kuvitella miten paljon tässä vaiheessa otti päähän (I know, first world problems). Onneksi lopulta löysimme burgeri ravintolan ja söimme kummatkin burgerit, jotka olivat lähes päämme kokoiset. 





Ruoan jälkeen päivä parani huomattavasti. Ei sää, mutta fiilis. Loppupäivä laskettiin iloisina ja viimeisenä päätimme tuoda vähän luksusta elämään ja menimme huipulle näköalabaariin Prosecoille. Rentoutuneina lähdimmekin sitten laskemaan alas vasta viimeisen rinne kontrollin jälkeen. Saimme laskea lähes tyhjillä rinteillä auringon paisteessa. Siinä vaiheessa elämä kyllä hymyili.



Rinteestä menimme suoraan hotelliin. Hotel Altein oli aivan uskomattoman hyvä valinta. Varasimme itsellemme budget huoneen, joten huone itsessään oli erittäin vaatimaton eikä meillä ollut omaa vessaa. Tämä ei kuitenkaan ollut mikään ongelma, sillä huone, sekä jaettava vessa olivat siistejä ja sängyt mukavia. Hotelli on myös lähellä hiihtohissiä ja huoneen hintaan sisältyi monipuolinen aamupala. Mutta se, mikä teki hotellisesta täydellisen valinnan, oli siellä sijaitseva kylpylä. En valitettavasti saanut hämärässä tilassa hyviä kuvia kylpylästä, enkä toisaalta kamalasti niitä kehdannut ottaakaan. Kylpylässä oli kaksi erilaista isompaa allasta, joista toisessa oli mm. hierovia vesisuihkuja ja vähän väliä päälle menevä virtaus. Tämän lisäksi kylpylässä oli muutama erilainen sauna ja kylmä- sekä kuumavesiallas. Siellä vietimmekin sitten loppuillan. Täydellinen lopetus laskupäivään.

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Sisko tuli kylään



Pari viikkoa sitten sain tänne aivan ihanan vieraan, nimittäin siskoni! Emma tosiaan on asunut täällä Zürichissä, joten hänen vierailunsa on toisaalta paljon rennompi kuin kenenkään muun. Pystyimme jättämään välistä kaikki tavalliset turistikiertelyt ja minun ei tarvinnut suunnitella paljon mitään, sillä Emma tiesi jo paikat missä hän halusi käydä ja mitä hän halusi tehdä. 


Suurin osa suunnitelmista liittyi tavalla tai toisella ruokaan tai juomiin. Kiersimme Emman lempi baarit ja ravintolat yhdessä Claudian kanssa. Teimme myös suomalaisia lättyjä ja söimme vähintään yhden Gipfelin (= sveitsiläinen croissant) per päivä. Olen aika varma, että lihoin varmaan kymmenen kiloa Emman vierailun aikana, mutta mitäs pienistä. 


Muuten nautimme keväisistä päivistä ja huonolla säällä hemmottelimme itseämme Thermalbad Engessä, jossa kuluikin vaivaiset kuusi tuntia. Nukahdimme kylpylän lattialle kaksi kertaa?!


Ensimmäisen viikon torstaina lähdimme Emman kanssa kahden päivän laskettelureissulle Arosa Lenzerheideen. Kuvia tuli sieltä otettua vähän enemmän, joten siitä kuulettekin myöhemmin lisää.