A wonderful week

Nyt voisin palata takaisin joulua ennen olevaan aikaan ja viimeisiin viikkoihin ennen Suomen lomaani.

Davos reissun jälkeen minulla ei ollut ihan hirveästi aikaa lorvailla, sillä poikaystäväni tuli vierailulle jo reissun jälkeisenä keskiviikkona. Ajattelin kertoa yhteisestä viikostamme Sveitsissä suhteellisen lyhyesti, mutta ehdimme kuitenkin tekemään sen verran paljon asioita, että jaan viikon kahteen osaan.

Keskiviikko

Puoli seitsemän aikoihin odotan lentokentällä perhosten lennellessä vatsassani. Vihdoin ovista astuu ulos oikea ihminen ja lähdimme yhdessä kohti keskustaa. Kamalassa nälässä ostettiin ensihätään Brezelit, joihin poikaystäväni rakastui niin paljon, että halusi syödä niitä joka päivä. Ja jouduin jopa tuomaan yhden hänelle Suomeen, kun tulin joululomalle. Jatkettiin tällä mässäily linjalla, sillä illalla söimme Holy Cown burgerit ja siinä se keskiviikkoilta oikeastaan menikin, syödessä.

Torstai

Oli yllättävän vaikeaa taas totutella nukkumaan jonkun kanssa samassa sängyssä, mutta pienestä väsymyksestä huolimatta lähdimme aamulla reippaina muuttamaan osia minun tavaroistani omasta kämpästä siskon vanhaan kämppään. Päivä puolestaan meni minulla koulussa, jonka aikana poikaystäväni näki sveitsiläistä kaveriaan.

Kello kolmen aikoihin hyppäsimme bussiin ja käänsimme nokkamme kohti Italiaa. Kolmisen tuntia myöhemmin löysimme itsemme Milanosta. Olen aina ihmetellyt sitä, miten matkustaminen väsyttää. On kyse sitten kuinka lyhyestä matkasta tahansa. Eikä matkaväsymys unohtanut meitä tälläkään kertaa, vaan päätimme jättää kaupunkikiertelyn kokonaan perjantaille ja suunnata ruokailun kautta hotellille nukkumaan.

Hotellimme oli suunnilleen yhtä kaukana keskustassa kuin reissullani Adelinnin kanssa. Mutta se oli huomattavasti siistimpi, vaikka olikin saman hintainen. Tällä kertaa olimme Ibis ketjun hotellissa, joten mistään luksuslomasta ei ollut kyse, mutta hotelli oli siisti ja mukava. Ainoa miinus oli huonohko ruoka. 

Perjantai

Hotelliaamupalan jälkeen suuntasimme keskustaan. Tällä kertaa Duomon edessä ei ollut kroatialaisia jalkapallofaneja, vaan se oli täynnä milanolaisia lakossa olevia kaupungin työntekijöitä. Emme ehtineen kierrellä keskustassa kauaakaan, kunnes näimme poikaystäväni milanolaista ystävää Lorenzoa. Milano avautui minulle ihan uudella tavalla, kun oli paikallinen matkaoppaana. 

Tämä oli Lorenzon mukaan pieni lakko/protesti

Ensitöiksemme menimme Duomon katolle, josta oli upeat näkymät. Katolla huomasi myös rakennuksen kauneuden entistä selvemmin. Duomo on kyllä yksi kauneimmista kirkoista minkä olen koskaan nähnyt. Se on vaan harmi, että sitä puhdistetaan jatkuvasti. Kuulostaa hullulta, mutta syy miksi tämä on harmillista, on se, että puhdistuksen aikana yksi Duomon sivuista on peitetty kokonaan rakennus telineillä. Ja koska rakennusmateriaalina käytetty marmori on sen verran herkkää, pitää uutta sivua alkaa pestä heti toisen jälkeen, eli rakennustelineet kuulemma kiertävät ympyrää Duomon ympärillä. Kirkon koosta johtuen, nämä telineethän eivät ole mitään pieniä, joten se vaikuttaa todella paljon Duomon ulkonäköön. Toisaalta ehkä se kuuluu asiaan, että Duomoa ympäröi rakennustelineet. Itse kirkkoahan kuulemma rakennettiin 600 vuotta.

 Duomolta lähdimme kävelemään kohti pizzeriaa, mitä Lorenzo kovasti kehui. Matkan varrella saimme kuitenkin kuulla eri rakennuksista ja Milanon historiasta ja Milanon kannalta tärkeistä historiallisista tapahtumista, jonka vuoksi Lorenzon oma isoisäkin oli joutunut vankilaan. Menimme matkalla vielä Biblioteca Nazionaleen, joka oli erittäin näyttävän näköinen kirjasto. Se oli kuin suoraan elokuvista korkeine huoneineen ja vanhoine kirjoineen. Valitettavasti emme saaneet mennä kirjaston aulaa kauemmas, työntekijöiden lakon vuoksi. 

Pizzeria Sibillassa kannattaa ehdottomasti käydä, jos vierailee Milanossa. Tiedot postauksen lopussa

Kun viimein pääsimme pizzeriaan, sen ulkonäkö hieman yllätti minut. Kuvittelin sen pieneksi, idylliseksi ja rauhalliseksi ravintolaksi, mutta ulkoapäin se näytti hieman enemmän pikaruokalalta. Sisältä paikka oli kuitenkin suloinen, vaikkakin ahdas. Ravintola on jätetty saman näköiseksi ja henkiseksi, kuin mitä se oli 50 luvulla. Korttikonettakaan ei tästä pienestä ravintolasta löytynyt. Lorenzo käski meidän tilata pizzaa ja teimme työtä käskettyä. Pian nenämme eteen ilmestyivät suhteellisen vaatimattoman näköiset pizzat. Maultaan ne olivat kyllä kaikkea muuta kuin vaatimattomat. PARAS PIZZA IKINÄ!! Itse en olisi turistina paikkaan koskaan eksynyt ja taisimmekin olla ainoat turistit koko ravintolassa. Sellaisiahan ne parhaat ravintolat yleensä ovat. Lorenzo lähti ruokailun jälkeen kouluun ja me jäimme vielä hetkeksi kiertelemään kaupunkia ennen kuin oli aika palata takaisin Zürichiin.

PS. kun muokkaan kuvia isommaksi,  kuin mitä bloggerin alku asetuksissa on mahdollista, niin ne ilmeisesti näyttävät venähtäneiltä kun postauksia katsoo kännykällä. Bloglovin sovelluksen avulla ne näyttävät  kuitenkin normaaleilta jopa kännykän kautta katsottuna. En osaa korjata kuvien venymistä, joten jos joku osaa niin olisin kiitollinen avusta.

Pizzeria Sibilla
Via Mercato, 14
Milano, Italia
+390239663561